Verkkokoulutuksille on ominaista, että niissä ei ole opettajaa tai muuta henkilöä selittämässä asioita, esittämässä kysymyksiä, vastaamassa kysymyksiin, ohjaamassa eteenpäin ja varmistamassa osaamista. Koska tällainen henkilö verkkokoulutuksista puuttuu, niitä rakentaessa on tärkeää ottaa huomioon pedagogisia näkökulmia ja varmistaa, ettei koulutus koostu vain isosta teoriatekstimassasta ja sen lukemisesta. Kun verkkokoulutuksesta luo opetuksellisesti eheän, osallistavan, monipuolisen ja käytännönläheisen kokonaisuuden, siitä hyötyvät niin työntekijä, työnantaja kuin työyhteisökin.

Tiedon hyödyntäminen

Vaikka pedagogiikan yhteydessä puhutaan usein tiedon jakamisesta, opetuksellisuus ei tarkoita vain yksisuuntaista tiedon siirtämistä yksilölle. Oikeastaan kenet tahansa voi pyytää jakamaan tietoa, mutta olennaista on, miten tieto jaetaan. Juurikin tässä pedagogiikka nousee esiin. Kun tietoa jaetaan, on tärkeää, että kyseinen tieto myös otetaan käyttöön. Verkkokoulutuksissa tämä tarkoittaa muun muassa osallistavia tehtäviä, eli tietoa ei pelkästään lueta ja klikkailla läpi, vaan sitä hyödynnetään. Tietoa prosessoidaan, se pyritään sisäistämään ja ennen kaikkea mietitään, mitä kyseinen tiedonpala tarkoittaa käytännössä. Tällainen pedagoginen haastaminen tekee ongelmanratkaisusta monipuolisempaa ja käytännönläheisempää, ja pienellä haastamisella vältetään myös oppijan aliarviointi. Verkkokoulutuksissa esimerkiksi case-tehtävät ovat erinomaisen kätevä tilaisuus nostaa esiin työyhteisössä tai työpaikalla usein esiintyviä ongelmia ja haastaa oppijaa. Tällaisissa tehtävissä kuvaillaan työelämän tilanne tai tapahtuma, johon kurssin suorittajalta pyydetään reagointia tai ratkaisua. Oikea vastaus käydään aina läpi, joten mahdollisesta väärästä vastauksesta huolimatta oikea toimintatapa perusteluineen tulee ilmi.

Ohjauksen merkitys

Jättimäinen tekstimassa luettavaksi, monen tunnin kesto ja mahdollisimman vaikea osaamistesti eivät tarkoita, että kyseessä on hyvä verkkokoulutus. Päinvastoin. Liian laajat kokonaisuudet ilman aktivointia, osallistamista ja visuaalisuutta tekevät koulutuksen läpikäymisestä puurtamista ja todennäköisesti epämotivoivaa. Kun verkkokoulutuksen sen sijaan jakaa osioihin, tavoitteiden määrittely ja oppimistulosten tarkastelukin helpottuvat. Pelkästään jako osioihin ei kuitenkaan pedagogisesti riitä. Koska opettajahenkilöä ei ole, verkkokoulutuksen on oltava kieleltään selkeä sekä sisällöltään ohjaava. Myöskään tekninen toteutus ei saa olla esteenä sujuvuudelle tai sisällön läpikäymiselle esimerkiksi liian paljon klikkailun tai liian monimutkaisten toiminnallisuuksien myötä. Tarkoituksena on, että tietoteknisten ratkaisujen avulla nimenomaan selkeytetään verkkokoulutusta ja parannetaan sen sujuvuutta ja logistiikkaa osioiden välillä. On siis olennaista, että koulutus kuljettaa ja ohjaa yksilöä sekä tiedon että teknisten toimenpiteiden osalta. Koulutuksen suorittajalle pitää toisin sanoen olla selvää, mikä koulutuksen tarkoitus on, millaisia tavoitteita koulutuksella on, miten koulutuksessa edetään, missä kohtaa koulutusta ollaan menossa, mitä milläkin sivulla pitää tehdä sekä milloin koulutus on tehty loppuun ja koulutussuoritus on kirjautunut.

Ajattele ja analysoi

Verkkopedagogiikassa on joskus kyettävä käsittelemään paljon sellaista, minkä voisi opettajalähtöisessä opetuksessa selittää suullisesti. Verkkokoulutuksen sisällöntuotannossa onkin ”oletettava lisäkysymyksiä” eli pohdittava mielessään kysymyksiä, joita sisällöstä saattaisi herätä. Tässä hyvä rajaus on se, että pysytään asiassa, mutta esimerkiksi taustoja, syitä, seurauksia tai esimerkkitapauksia voi kertoa laajemmin.  Lisätietoa voi laittaa myös linkin taakse, jos lisätiedon läpikäyminen on vapaaehtoista. Mikäli halutaan, että kaikki kurssin suorittajat käyvät lisätiedon läpi, se on erittäin kätevää käsitellä esimerkiksi tehtävän muodossa.

Koulutuksen tilaajalle puolestaan tehtävien vastauksista ja osaamistestisuorituksista saatu data antaa tärkeää tietoa: Onko osaaminen toivotulla tasolla? Onko jokin osa-alue tai yksityiskohta tavan takaa hankala tai vaikea oppia? Onko tarvetta muokata verkkokoulutusta? Tällainen tuotosten ja tulosten analyysi on osa jatkuvasti kehittyvää pedagogista toimintaa, ja siihen saa esimerkiksi myyntitiimiltämme apuja ja lisätietoa.

Kaikkien etu

Kuten pedagogiikassa ja projektimaailmassa, myös verkkokoulutuksia rakentaessa lähdetään liikkeelle tavoitteista. On siis välttämätöntä pohtia, millaisia tietoja ja taitoja koulutuksen suorittaneella henkilöllä pitäisi olla.  Koulutusta pääseekin kunnolla rakentamaan vasta, kun tavoitteet ovat selkeät ja määritellyt. Kun verkkokoulutuksia tehdään työelämään, tavoitteissa korostuu kyky hyödyntää ja soveltaa koulutuksessa opittuja asioita käytännössä ja omassa toiminnassa. Tähän tavoitteeseen pääsy ei tuo pelkästään tiedollista ja taidollista hyötyä, vaan kun yksilö verkkokoulutusta suorittaessaan saadaan pohtimaan toimintatapojaan, hän tiedostaa oman toimintansa merkityksen niin yksittäisenä henkilönä kuin osana yhteisöä. Osaava, tiedostava ja ajatteleva yksilö on kaikkien etu.

Apprixilta saa verkkokoulutusten pedagogiikkaan apua ja sparrausta. Kattavissa koulutuksissamme käydään läpi, miten verkkoulutuksiin saadaan pedagogista ilmettä ja koulutusten sisältö aktiiviseen käsittelyyn.

Ota yhteyttä:

Henni Turkia-Tiensuu

Content & Communication Manager

henni.turkia@apprix.fi


Maija Peltola

Content Designer

Apprix Oy