Apprixin sisällöntuottajat Anni, Henni ja Maija testasivat generatiivista tekoälyä verkkokoulutusten sisällöntuotannossa. Kukin loi testissä oman verkkokoulutuksen, jossa sisältöä sai tuottaa ainoastaan tekoälyn avulla. Lue haastattelusta, mitä mietteitä tekoälyn käyttö sisällöntuottajissamme herätti ja missä määrin he aikovat käyttää tekoälyä verkkokoulutusten sisällöntuotannon apuna jatkossa.

Miten tekoälyä voi hyödyntää verkkokoulutusten sisällöntuotannossa?

Anni: Tekoälystä on erityistä hyötyä silloin, kun ei oikein tiedä, millaisen verkkokoulutuksen haluaisi jostakin tietystä aiheesta tehdä tai rakenteen muodostaminen tuntuu haastavalta. Tällöin tekoälyltä kannattaa kysyä, millainen on hyvä verkkokoulutus käsillä olevaan aiheeseen liittyen ja lähteä muodostamaan sisältöä tätä kautta. Tekoälylle kannattaa kertoa, että verkkokoulutus voi sisältää erilaisia tehtäviä ja infoa voidaan esitellä erilaisissa muodoissa, jolloin se ehdottaa sopivia paikkoja sekä aiheita myös tällaisille elementeille. Lisäksi tekoälystä voi olla apua, jos tehtävien tekeminen tuntuu haastavalta.

Henni: Tekoäly on monessa mielessä hyödyllinen kaveri sisällöntuotannossa. Se taipuu sekä nopeaan ideoiden pallotteluun, että isompien kokonaisuuksien kehittelyyn. Voit esimerkiksi selättää ns. tyhjän paperin kauhun kysymällä tekoälyltä ideoita käsiteltävästä aiheesta. Kun saat edes muutaman lauseen valmiina, on kynnys tekstin tuottamiseen jo madaltunut. Toinen näppärä käyttökohde on erilaisten vastaustekstien tai -vaihtoehtojen keksimisen ulkoistaminen tekoälylle. Voit pyytää vaikkapa väittämää true/false-tehtävään, tai miksipä et pyytäisi tekoälyä laatimaan kokonaisen case-tehtävän?

Maija: Tekoälystä voi olla hyötyä sekä ideoinnissa että silloin, kun tekeminen on jo hyvässä vauhdissa. Ideoinnissa tekoälyltä voi pyytää vaikkapa sisällysluetteloa tai rakennetta aiheesta, jolloin kokonaisuuden näkee otsikkotasolla ja voi itse päättää, millainen jaottelu toteutetaan. Kun sisällöntuotantoprosessi on meneillään, tekoälyä voi esimerkiksi pyytää kertomaan yksittäisestä aiheesta, selittämään termejä tai keksimään aiheesta tehtävän. Tekoälyltä saa myös hyviä selite- ja määritelmätekstejä, joita on hyvä käyttää esimerkiksi tehtävien lopussa kokoavina informaatioteksteinä.

Kuvassa allekkain tekoälylle syötetty prompti eli kehote sekä sisällysluettelo, johon tekoälyn kanssa lopulta päädyttiin.
Tekoäly koettiin erityisen hyväksi muun muassa rakenteen ja sisällysluetteloiden suunnittelussa. Tässä ovat allekkain tekoälylle syötetty prompti eli kehote sekä sisällysluettelo, johon tekoälyn kanssa lopulta päädyttiin.

Missä koitte tekoälyn erityisen hyväksi?

Henni: Omassa työssäni olen huomannut, että tekoäly on parhaimmillaan silloin kun tarvitsen uusia ideoita tai näkökulmia. Joskus koulutusmateriaali voi olla hyvinkin suppea, jolloin tekoälyä voi käyttää lisämateriaalin hankkimiseen. Olen esimerkiksi pyytänyt tekoälyä kertomaan hyviä esimerkkejä muiden yritysten onnistuneista vastuullisuusteoista ja liittänyt nämä tiedot soveltuvilta osin koulutukseen. Lisäksi tekoäly oli loistava apu tehtävien keksimiseen. Tämä vaatii hieman enemmän ohjeistusta käyttäjän toimesta, eikä tehtäviä voi useinkaan kopioida suoraan koulutukseen. Mielestäni vaadittava vaivannäkö oli kuitenkin pieni siihen nähden, kuinka nopeasti kokonainen tehtäväsisältö tuli valmiiksi.

Maija: Suurin hyöty omassa projektissani tekoälystä oli sisältömäärän tuottamisessa. Tekoäly tuottaa paljon tekstiä, joten sekä infosivuille että tehtäviin sai hyvää pohjaa tekoälyn generoiman tekstin avulla. Tein faktantarkistuksen muualla, ja mikäli asiat täsmäsivät, sisältöä oli nopea ja helppo luoda tekoälyn tuottamaa tekstiä karsimalla, muuttamalla ja esimerkiksi asioiden järjestystä vaihtamalla.

Anni: Minulle tekoälystä oli iloa erityisesti case-tehtävien ideoinnissa, sillä tekoäly oli erityisen hyvä keksimään oikeita tilanteita annetuista aiheista sekä muodostamaan pulmia ratkaisuvaihtoehtoineen. Aivan sellaisenaan tekoälyn tuotoksia ei toki tässäkään tapauksessa kannata hyödyntää, vaan tekoälyä kannattaa käyttää enemmänkin inspiraation tuojana. Lisäksi yllätyin siitä, kuinka hyviä rakennesuunnitelmia tekoäly tuotti, niiden päälle oli helppo lähteä rakentamaan verkkokoulutusta.

Kuvassa generatiivinen tekoäly on keksinyt sisäisen viestinnän pulmatilanteesta case-tehtävän.
Tekoälyä voi hyödyntää esimerkiksi tehtävien ideoinnissa. Tässä tekoäly on keksinyt sisäisen viestinnän pulmatilanteesta case-tehtävän. Vaikka tehtävää ei välttämättä voi sellaisenaan hyödyntää verkkokoulutuksessa, siitä voi kuitenkin saada inspiraatiota ja mallia case-tehtävätyypille.

Millaisia haasteita tekoälyn kanssa voi ilmetä?

Maija: Tekoäly ei aina ole oikeassa, joten faktantarkistusta tarvitaan. Joskus tekoälyltä puuttuu johdonmukaisuus, ja toisena päivänä se saattaa tuottaa naiivia tekstiä. Tekoäly voi siis olla eri tuulella eri päivinä ja voi vaikuttaa siltä, että se generoi yhtenä päivänä paremmin ja toisena huonommin. Kannattaa myös muistaa, että mikäli käytössä on avoin tekoäly (eikä organisaation oma, suljettu systeemi), on syytä olla varovainen liikesalaisuuksien kanssa. Tekoäly lasketaan nimittäin kolmanneksi osapuoleksi. Nämä haasteeet eivät kuitenkaan tarkoita, ettei tekoälya kannattaisi hyödyntää. Kun sen kanssa on tarkkana, siitä voi olla iso apu.

Anni: Maijan antamien esimerkkien lisäksi itse olen kiinnittänyt huomiota siihen, että tekoäly ei usein enää osaa muuttaa keskustelun suuntaan oikeaksi, jos se on jo lähtenyt väärille urille. Jos tekoäly alkaa tuottaa esimerkiksi tehtäviin naiiveja, oppijaa aliarvioivia tai muuten hölmöjä vastausvaihtoehtoja, siinä vaiheessa ei enää auta, että tekoälystä koettaa promptata eli muokata kehotteilla toisenlaista. Tästä syystä tekoälylle kannattaa kertoa heti aluksi tarkkaan, millaista tekstiä siltä toivoo sekä aloittaa kokonaan uusi keskustelu muokatuilla prompteilla, jos aiempi ei tuota tyydyttäviä tuloksia.

Henni: Tekoälyn kanssa on syytä olla hyvin tarkkana, jotta koulutukseen ei lipsahda vahingossa vääriä tietoja. Et voi koskaan täysin luottaa, että tekoälyn antamat tiedot ovat oikeita, joten käytä tässä omaa harkintakykyäsi. Tekoäly voi myös viedä sisältöäsi väärille raiteille jos et ole tarkkana. Sillä on taipumus käsittää asiat aiemmin oppimallaan tavalla, joten käyttäjän tehtäväksi jää korjata suuntaa jos punainen lanka alkaa kadota. Etenkin alussa voit joutua korjailemaan prompteja turhauttavan usein, mutta kokemuksen karttuessa homma alkaa sujua ja opit pian puhumaan samaa kieltä tekoälyn kanssa. Tekoäly alkaa nopeasti myös pyörittämään samoja sisältöjä hieman eri sanamuodoin. Sisällöntuottajan on siis oltava tarkkana, että koulutuksen laatu pysyy korkeana.

Kuvassa generatiivinen tekoäly on tuottanut käsitteisiin ja termeihin liittyvää materiaalia.
Tekoäly on näppärä tuottamaan erilaisia termiselityksiä sekä keksimään aiheeseen sopivia käsitteitä. Faktat kannattaa kuitenkin tarkistaa muualta. Lisäksi on hyvä varmistaa, liittyvätkö kaikki käsitteet ja selitykset varmasti aiheeseen. Tekoäly saattaa välillä tuottaa lennokastakin tekstiä, kuten alemmasta esimerkistä voi huomata.

Voiko tekoäly korvata sisällöntuottajan?

Anni: Vaikka tekoäly voi olla hyvä apuväline, ei se sisällöntuotannossa vedä vertoja ihmiselle. Tekoäly voi olla hyvä tuottamaan geneerisiä tekstejä ja yksinkertaisia verkkokoulutussisältöjä, mutta täytyy muistaa, että sen tuottama sisältö pohjautuu aina todennäköisyyksiin eikä ajatteluun. Sen vuoksi ihmistä tarvitaan aina, enkä ainakaan itse ole tällä hetkellä huolissani siitä, että tekoäly pystyisi korvaamaan minut.

Maija: Tekoäly ei mielestäni voi korvata sisällöntuottajaa. Tekoälyn generoimia tekstejä tarvitsee lähes joka kerta muokata niin kielen kuin sisällönkin osalta. Tekstin yksityiskohtien lisäksi ihmistä tarvitaan myös kokonaisuuden hahmottamiseen ja jopa rakenteen muuttamiseen. Joskus sisällöt tarvitsevat lisäksi nyansseja (esimerkiksi tarkoin suunniteltu humoristisuus), joita kone ei pysty toteuttamaan samalla tavoin kuin ihminen. Sisältöä joudutaan lisäksi ehkä muuttamaan myöhemmin; tällöin voi kokeilla tekoälyä, mutta itse en tällaista muokkaustyötä antaisi sen käsiin. Koneille voi opettaa paljon, mutta joka tapauksessa ihmisen pitää olla se, joka arvioi verkkokoulutuksen sisällön hyvyyden, hyväksyttävyyden ja käyttökelpoisuuden.

Henni: Sisällöntuotannossa tekoäly tarvitsee vielä ihmistä paljon enemmän kuin ihminen tekoälyä. Kuten aiemmin on mainittu, tekoäly käsittää asiat omalla tavallaan ja vaatii jatkuvaa ohjeistusta ihmiseltä. Sisällöntuottajan vastuulle jää myös käydä kaikki tekoälyn tuottama materiaali läpi tarkasti. Tekoäly ei myöskään ainakaan toistaiseksi osaa luoda tietylle yritykselle räätälöityä sisältöä. Yritysten sisällä on valtava määrä tietoa erilaisista käytännöistä, prosesseista ja ohjeista, jotka pätevät ainoastaan kyseiseen yritykseen ja mahdollisesti tiettyyn toimipisteeseen. Asiakkaidemme koulutukset keskittyvät suurelta osin juuri näihin teemoihin, ja samalla juuri tässä tekoäly ei kykene auttamaan sisällöntuottajaa. Niin kauan kun tällaiset haasteet vaivaavat tekoälyä, en pelkää että työni sisällöntuottajana olisi vaarassa. 

Kuvassa generatiivinen tekoäly on tuottanut tehtäviä, jotka kielenhuollon ja faktojen tarkistuksen jälkeen sopisivat hyvin Code of Conduct -verkkokoulutukseen.
Tekoäly ei voi ainakaan vielä korvata ihmistä verkkokoulutuksen sisällöntuottajana. Se voi kuitenkin olla hyvä apuväline. Kuvassa esimerkki tekoälyn avulla tuotetuista tehtävistä.

Missä määrin aiot käyttää tekoälyä tulevaisuudessa?

Maija: En käytä tekoälyä systemaattisesti, mutta on tilanteita, joissa tykkään sitä hyödyntää. Jos pohjamateriaalia, kuten diaesitystä, laatukäsikirjaa, esitelmärunkoa tms. ei ole käytössä, kokeilen ilman muuta, mitä tekoälyllä on sanottavana aiheesta. Kysyisin tekoälyltä apuja myös silloin, jos aihe olisi itselleni vieras tai uusi. Myös termien selityksessä tekoäly on kätevä, joten sellaisessa hyödynnän tekoälyä jatkossakin.

Anni: Hyödynnän tekoälyä yleensä silloin, kun iskee tyhjän paperin kammo tai tuntuu, että olen jäänyt jonkun sisällön kanssa täysin jumiin. En enää tuottaisi kokonaisia verkkokoulutuksia pelkästään tekoälyn avulla, vaikka sen testaaminen olikin hauskaa ja opettavaista, mutta varmasti hyödynnän tekoälyä jatkossakin juuri ideoinnissa sekä esimerkiksi tiivistelmien kirjoittamisessa. Lisäksi käännösten tekemisessä tykkään hyödyntää tekoälyä silloin, kun ymmärrän itse molempia työkieliä, mutta täysin vieraalle kielelle käännettäessä en luottaisi sokeasti tekoälyyn.

Henni: Työskentelen paljon yrityskohtaisten materiaalien parissa, joten tekoälyn käyttö on jo lähtökohtaisesti rajattua. Käytän tekoälyä siis lähinnä laajentaakseni jo olemassa olevaa materiaalia tai kehittääkseni entistäkin parempia tehtäväsisältöjä. Joskus saatan myös pyytää tekoälyä ideoimaan kanssani, hieman samalla tapaa kuin juttelisin kollegan kanssa. 

Kuvassa generatiivinen tekoäly on tuottanut sisältöä vastuullisuuteen liittyen.
Apprixin sisällöntuottajat aikovat hyödyntää tekoälyä jatkossakin esimerkiksi tehtävien keksimisessä ja termien selittämisessä sekä verkkokoulutusten ideoinnissa ja laajentamisessa. Kuvassa tekoälyn tuottamaa sisältöä vastuullisuuteen liittyen.

Top 5 vinkit tekoälyn käyttöön sisällöntuottajiltamme

  1. Harjoittele ja opi. Tekoälyn hyödyntämisessä kehittyy kun sitä tekee.
  2. Ihmistä tarvitaan aina. Käy läpi, mitä tekoäly on ehdottanut, ja muokkaa teksti sopivaksi sekä kielen että sisällön osalta.
  3. Kokeile rohkeasti erilaisia tapoja promptata eli luoda kehotteita. Tekoälyn vastaus riippuu paljon siitä, millaisella sävyllä prompti on tehty ja kuinka yksityiskohtainen se on.
  4. Pyydä tekoälyä kysymään sinulta kysymyksiä. Voi olla vaikea hahmottaa, mitä kaikkea prompteihin kannattaa sisällyttää ja mitä tekoälylle kertoa. Näin tekoäly pyytää itse tarvitsemansa tiedot ja saat siltä parempia ehdotuksia.
  5. Älä pelkää virheitä. Joskus tekoäly ei ymmärrä ollenkaan mistä on kyse, mutta jokin osa sen ”ajatuksista” voi synnyttää sinussa uusia oivalluksia.

Kirjoittaja

Koonnut:

Anni Immonen

Vastaukset:

Anni Immonen

Henni Turkia-Tiensuu

Maija Peltola